LinkedIn-mainonnan frekvenssi: ongelma vai mahdollisuus?

Sama päättäjä voi nähdä yrityksenne LinkedIn-mainoksia yli kymmenenkin kertaa muutaman kuukauden sisällä. Mutta näkeekö hän saman viestin kymmenesti vai saako hän joka kerta jotain uutta?

Kiin Labsin tuoreessa thought leader -mainonnan analyysissä kampanjatason frekvenssi oli 90 päivän tarkastelussa 3,45, kun taas koko mainostilin tasolla luku oli 9,48. Ero syntyy siitä, että kohderyhmissä oli päällekkäisyyksiä eri kampanjoiden välillä.

Luku saattaa säikäyttää, mutta lähes kymmenen mainosnäyttöä ei vielä yksin kerro, että kohderyhmä olisi kyllästynyt:

Pienessä B2B-kohderyhmässä samoja päättäjiä tavoitellaan toistuvasti. Siksi seuraisin frekvenssin rinnalla sitä, mitä heille oikeastaan näytetään. Jos sama postaus pyörii samoille ihmisille kerta toisensa jälkeen, sen kiinnostavuus voi hiipua, mutta tilanne voi olla erilainen, jos yksi sisältö auttaa tunnistamaan ongelman, toinen näyttää asiakkaan kokemuksen ja kolmas vastaa ostamista jarruttavaan kysymykseen.

Yritys tulee tutuksi, mutta jokainen sisältö antaa uuden syyn pysähtyä.

Jos teillä on siis pieni kohderyhmä, jossa tilitason frekvenssit näyttävät nopealla vilkaisulla todella korkeilta, tarkastaisin nämä:

✓ Toistammeko samaa lupausta vai käsittelemmekö asiakkaalle tärkeitä kysymyksiä eri puolilta?

✓ Miten yksittäiset sisällöt toimivat näyttökertojen kertyessä?

✓ Onko kohderyhmän koko järkevä suhteessa budjettiin? Jos yleisö on hyvin rajattu, myös budjettia ja kohdennusta kannattaa arvioida sisältöjen rinnalla.

Mun mielestä tavoite ei ole pitää frekvenssiä mahdollisimman matalana. Tavoite on, että toistuva näkyminen antaa kohderyhmälle lisää syitä kiinnostua yrityksestä.

Frekvenssi saa siis nousta, kunhan seuraamme myös sitä, mitä toistolla saadaan aikaan.

Jos sama päättäjä näkisi viisi teidän mainostanne peräkkäin, saisiko hän viisi uutta ajatusta vai saman myyntipuheen viidessä paketissa? 💭