Mihin suomalaiset käyttävät ChatGPT:tä? Yli puolet viesteistä on tiedonhakua tai neuvoja

OpenAI julkaisee Signals-aineistossaan tietoa siitä, mihin ihmiset käyttävät ChatGPT:tä, myös maittain. Uusin aineisto julkaistiin 26.10.2026. Kävimme läpi Suomen luvut heinäkuusta 2024 syyskuuhun 2026.

Kahdessa vuodessa kirjoittamisen osuus on pienentynyt, kun taas tiedonhaun ja neuvojen kysymisen osuus on kasvanut. Heinäkuusta syyskuuhun 2026 tiedonhaku ja neuvot kattoivat yhdessä yli puolet suomalaisten viesteistä, kun kirjoittamisen osuus oli pudonnut kolmanneksesta viidennekseen. Tietoa hakevat nyt useammin 35 vuotta täyttäneet kuin nuoremmat.

Aineiston tiedot

Lähde

OpenAI Signals v3.0, lisenssi CC BY 4.0

Ajanjakso

7/2024–9/2026

Otos

Miljoona kuluttaja-ChatGPT:n viestiä kuukaudessa koko maailmasta. Suomen osuus arviolta 2 000–3 000 viestiä kuukaudessa vuosina 2025–2026, vuonna 2024 mahdollisesti vähemmän. Arvio perustuu Suomen ja koko maailman kuukausivaihtelun eroon sekä OpenAI:n julkaisurajaan (luku julkaistaan vain, jos sen takana on yli 100 viestiä).

Rajaukset

Vain 18 vuotta täyttäneet. Yritys- ja oppilaitostilit, Codex, tilinsä poistaneet ja koulutuskäytön kieltäneet käyttäjät puuttuvat.

Luokittelu

Kielimalli luokittelee viestin aiheen, työhön liittyvyyden ja työviestien tehtävän. Ihminen ei lue viestejä. Ikä on käyttäjän itse ilmoittama, sukupuoli päätelty etunimestä.

Laskenta

Kalenterivuosineljännesten keskiarvot. Vertaamme samaa vuodenaikaa, paitsi ikäryhmissä, joiden vertailu alkaa lokakuusta 2024, koska heinäkuulta 2024 tiedonhakuviestien ikäjakaumaa ei julkaistu. Ikäryhmien ja työn osuudet aiheittain on johdettu julkaistuista ehdollisista osuuksista. Luvut ovat Mediashaken laskemia.

Kirjoittaminen väistyi, tiedonhaku ja neuvot kasvoivat

Kahdessa vuodessa käytännön neuvojen osuus suomalaisten ChatGPT-viesteistä nousi 25,0 %:sta 31,4 %:iin ja tiedonhaun 17,5 %:sta 22,0 %:iin. Kirjoittamisen osuus putosi 33,3 %:sta 19,4 %:iin ja teknisen avun, kuten ohjelmoinnin, 13,9 %:sta 5,7 %:iin.

Osa muutoksesta voi johtua käytön siirtymisestä muualle. NBER-tutkimuksen kirjoittajien mukaan teknisen avun laskua voi selittää ohjelmoinnin siirtyminen rajapintaan, koodieditoreihin ja Codexin kaltaisiin ohjelmointiagentteihin, jotka eivät näy datassa. Kirjoittaminen väheni kuitenkin myös muissa kuin työviesteissä, 27,8 %:sta 15,3 %:iin, joten kyse ei ole pelkästä työkäytön siirtymästä.

Tiedonhaku tarkoittaa OpenAI:n luokittelussa esimerkiksi kysymyksiä ihmisistä, ajankohtaisista asioista, tuotteista ja palveluista tai resepteistä. Käytännön neuvoihin kuuluvat muun muassa ohjeet, opetus ja ideointi sekä terveyteen, liikuntaan ja kauneuteen liittyvät kysymykset.

Suunta on sama koko maailmassa. Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa tiedonhaun osuus on vielä Suomea korkeampi, 25,7–26,9 %.

Kuluttajatileillä käyttö painottuu aiempaa enemmän muuhun kuin työhön

Työhön liittyviksi luokiteltujen viestien osuus laski kahdessa vuodessa 46,6 %:sta 27,8 %:iin. Lasku kertoo kuluttajatilien käytöstä, ei suomalaisten työkäytöstä kokonaisuutena, koska yritystilit puuttuvat datasta.

Tiedonhausta 84,0 % liittyy nyt muuhun kuin työhön. Reilu puolet tiedonhaun kasvusta selittyy sillä, että koko käyttö on siirtynyt samaan suuntaan: työviesteissä tiedonhakua on vähemmän, joten kun niiden osuus pienenee, tiedonhaun osuus kasvaa.

OpenAI:n työluokka näyttää lisäksi kattavan suuren osan opiskelusta. Koko maailman datassa lasku johtui pääosin opiskeluviestien osuuden pienenemisestä 25,8 %:sta 11,9 %:iin. Suomesta tätä jakoa ei ole julkaistu.

35 vuotta täyttäneet hakevat tietoa nuorempia useammin

Heinäkuusta syyskuuhun 2026 tiedonhakua oli 35 vuotta täyttäneiden viesteistä 24,4 % ja nuorempien 20,5 %. Lokakuusta joulukuuhun 2024 osuudet olivat 19,0 % ja 17,2 %, joten ero näyttää kasvaneen. Pienessä otoksessa eron kasvua ei kuitenkaan voi pitää varmana.

Ero näkyy myös suoraan julkaistuista luvuista ilman laskentaoletuksia. Heinäkuusta 2025 lähtien tämän ikäryhmän osuus tiedonhakuviesteistä on joka kuukausi ollut suurempi kuin sen osuus kaikista viesteistä. Sukupuolten välillä kehityksessä ei näy selvää eroa.

Tuotteiden selvittäminen on kasvattanut osuuttaan työviesteissä

OpenAI päättelee työhön liittyvistä viesteistä myös, mitä työtehtävää ne koskevat. Tehtävät tulevat yhdysvaltalaisesta O*NET-ammattitietokannasta, jossa työ on jaettu satoihin tehtäviin, kuten markkinointimateriaalien tekemiseen tai liiketoimintadatan analysointiin. Yksi niistä on tiedon hankkiminen tuotteista tai palveluista: käyttäjä selvittää työtään varten jonkin tuotteen tai palvelun tietoja.

Tämän tehtävän osuus Suomen työviesteistä nousi 2,0 %:sta (1–3/2025) 3,3 %:iin (7–9/2026). Suomen datassa on 165 tehtäväluokkaa, ja tämä on nyt niistä seitsemänneksi yleisin.

Sama nousu näkyy muissa maissa, mikä tukee sitä, ettei kyse ole Suomen pienen otoksen kohinasta. Kvartaalien välillä luvut heiluvat silti paljon. Kaikista suomalaisten ChatGPT-viesteistä tehtävä kattaa alle prosentin, eikä data kerro, kuka kysyy tai missä ostoprosessin vaiheessa.

Mitä data ei kerro

Data ei kerro määriä eli sitä, kuinka moni suomalainen käyttää ChatGPT:tä tai kuinka paljon. Käyttäjämäärästä olemme tehneet erillisen arvion. Datasta ei myöskään näe, onko tiedonhaku ChatGPT:ssä pois hakukoneista tai muista lähteistä. Google-hakujen kokonaismäärä ei ainakaan ole laskenut: Alphabet ei julkaise tarkkoja hakumääriä, mutta sen mukaan hakujen määrä kasvoi vielä huhtikuusta kesäkuuhun 2026. Data ei kerro sitäkään, muuttuiko samojen ihmisten käyttö vai käyttäjäkunta, eikä siinä ole mukana muita tekoälytyökaluja, kuten Geminiä, Copilotia, Perplexityä, Claudea tai Googlen tekoälyhakua (AI Overview ja AI Mode).

OpenAI jakaa tiedonhaun kolmeen alaluokkaan: faktatietoon esimerkiksi ihmisistä ja tapahtumista, ostettaviin tuotteisiin ja palveluihin sekä ruokaan ja resepteihin. Maittain julkaistaan kuitenkin vain tiedonhaun kokonaisosuus. Emme siis tiedä, kuinka suuri osa suomalaisten tiedonhausta on tuotekysymyksiä, kuten ”suosittele hyvä läppäri alle 1 000 eurolla”. Ainoa kaikista viesteistä laskettu luku on peräisin NBER-tutkimuksesta, jonka tekijöissä on OpenAI:n tutkijoita. Sen mukaan ostettavia tuotteita ja palveluita koski toukokuusta 2024 kesäkuuhun 2025 maailmanlaajuisesti 2,1 % viesteistä.

Meidän tulkintamme: mitä tämä tarkoittaa markkinoinnille

Kun yli puolet suomalaisten ChatGPT-viesteistä on tiedonhakua tai neuvojen kysymistä, ChatGPT:n vastaukset voivat olla osa sitä aineistoa, josta ihmiset muodostavat käsityksensä vaihtoehdoista. Niihin kuuluvat myös teidän tuotteenne ja palvelunne. Siksi kannattaa tietää, mitä ChatGPT kertoo alastanne ja yrityksestänne. Tiedonhaku ei myöskään ole vain nuorten tapa käyttää ChatGPT:tä, sillä 35 vuotta täyttäneillä sitä on suhteessa enemmän.

Tekoälyn vastauksissa näkyminen rakentuu kolmesta kerroksesta: löydettävyydestä, sisältökilpailusta ja siitä, miten yrityksenne vastauksessa mainitaan. Kävimme kerrokset läpi GEO-oppaassamme. Jos haluatte tietää, miten yrityksenne näkyy ChatGPT:n vastauksissa, katso, miten autamme tekoälyhaussa.

Lähde: OpenAI Signals v3.0, 7/2024–9/2026, lisenssi CC BY 4.0. Luvut ovat Mediashaken laskemia kolmen kuukauden keskiarvoja pääosin Suomen datasta.